”Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa näin suureen julkiseen hallintoon”, kirjoittaa
@hsfi
@EYlajarvi
vaatiessaan leikkauksia hallintoon. Valtion henkilöstökehitystä seuranneen ja siitä tutkimustakin tehneenä teksti haiskahtaa populismilta. 1/7
Valtion henkilöstötilastoista löytyy hyviä selityksiä sille, mikä voi journalistille näyttää hallinnon holtittomalta kasvulta, mutta tilastoja pitää katsoa hieman ensimmäistä lukua pidemmälle. 7/7
Selvästi eniten kasvanut hallinnonala oli puolustusministeriö, käytännössä puolustusvoimat, joiden htv kasvoi 480:lla. Muita suuria kasvuja oli esim. poliisilla (~100), supolla (~40), syyttäjälaitoksella (~40), oikeusavussa (~45), oikeusrekisterikeskuksessa (~35). 4/7
”Maanpuolustus, oikeuslaitos, poliisi” ovat kaikki niitä, joiden tärkeydestä tekstin mukaan vallitsee yksimielisyys suomalaisilla.
@VMuutiset
tai VTML voinevat avata tarkemmin, mutta näyttää siltä, että mystisesti paisuva julkinen hallinto paisuu siellä, missä halutaankin. 5/7
”Se, että valtion työntekijöiden määrä on jatkanut viime vuodet tasaista kasvuaan, ei ole puheenaihe”,
@EYlajarvi
kirjoittaa. Selvä, puhutaan. Ensin on hyvä tietää, että valtion henkilöstömäärä supistui huomattavasti 1990-2010 välillä, ainakin parilla kymmenellä tuhannella 2/7.
Toki ns. hallinnon kasvuakin on: ministeriöistä lähinnä VM:ssä (286 htv) ja TE-keskuksissa (~200 htv), mutta tämä taitaa olla sitä aktivoivaa työvoimapolitiikkaa, jonka byrokraattisuutta ei pidetä ongelmana, vaan halutaan lisätä. Huono työllisyystilanne selittänee osan. 6/7
Nimenomaan hallintoa supistettiin 2000-luvulla tuottavuusohjelmalla eli hallintorakennetta madallettiin (toisin kuin teksti väittää). Viime vuosina valtion henkilöstömäärä on kyllä kasvanut. Esimerkiksi vuosina 2022–2023 kasvua oli 1947 henkilötyövuotta (htv). Missä selitys? 3/7
@RistoSyvala
@hsfi
@EYlajarvi
@hsfi
:n tekstissä sekoitetaan julkinen hallinto, julkisen sektorin koko ja valtion henkilöstömäärä. Nämä ovat hyvin eri asioita, mikä tekee kommentoinnista vaikeaa, mutta
@EYlajarvin
keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin juuri valtion henkilöstömäärän kasvu. Siksi avasin sitä.
Tutkimukseni yliopistojen (ns. ulkopuolisista) hallitusjäsenistä julkaistiin juuri: Elinkeinoelämän ja erilaisten eliittien ote vahva. Elikeinoelämällä noin kymmenkertainen edustus järjestösektoriin nähden. Ylintä tulopromillea edustaa noin viidennes. 1/4
Läpi syksyn eri johtajat ovat pitäneet puheitani
@TampereUni
sta epäkunnioittavina, valitettavina & tyrmäävinä. Eilen tulivat yliopiston vaalien tulokset: Yliopistodemokratia-listamme sai eniten ääniä ja äänimääräni oli yliopiston suurin.Mistä tämä kertoo?
Syksy on ollut yliopistoelämäni raskain. Siksi
@TutkijaliittoRY
n tunnustus lämmittää. "Kuuselan toiminta -- on inspiroiva osoitus siitä, miten käsitteellinen työskentely yhdistyy päivänpolttaviin taisteluihin paremman tutkimuksen ja yliopistoyhteisön puolesta.”+onnea
@TTToivanen
@RistoSyvala
@hsfi
@EYlajarvi
Keskustelussa pitkälle päästäisiin jo sillä, jos ymmärrettäisiin, että julkisen sektorin kuluista suurin osa ei suinkaan mene hallintoon, eikä suurin osa henkilöstöstä ole hallinnon henkilöstöä. Puolustusvoimat ja poliisi esimerkkejä siitä, missä valtion työntekijöitä paljon on.
Ymmärtävätkö nämä
@TampereUni
n perustajat, että toivoessaan yliopistoa koskevan kriittisen keskustelun hiipumista he samalla toivovat, että taloudellista, yhteiskunnallista ja korkeakoulupoliittista valtaa koskeva tutkimus tukahdutetaan Tampereella? 1/2
Professori Thomas Wallgrenin avoin ja rehellisen kylmäävä kirje kokemuksistaan Helsingin yliopiston hallituksessa kannattaa lukea, jos yliopistojen nykytila ja demokratian rapautuminen niissä kiinnostaa. Tärkeä teksti! Kirjoittajalle kiitos rohkeudesta!
Suomessa on perinteisesti ajateltu, että yliopistojen on hyvä pitää tiettyä etäisyyttä politiikkaan ja liike-elämään. Hallitusjäsenten analyysi osoittaa, että periaate on murtumassa. Myös hallitusten ikäjakauma vihjaa, että opiskelijoiden asema päätöksenteossa heikentynyt. 3/4
Teknologiateollisuuden ote Tampereen yliopistosta kiristyy. Yo:n perustajien laaja joukko esittää, että yliopiston hallitukseen olisi valittava joko
@TechFinlandin
nykyinen tai ex-pj?Onko perustajien toiminta vain yhden etujärjestön intressipolitiikkaa?1/2
A new job, a new campus. Started as the Associate Professor of Sociology at the University of Jyväskylä where the campus is largely designed by Alvar Aalto.
What a day! Our son just arrived to St.Lucia after three weeks of sailing across the Atlantic AND our new research project on the Nordic wealth elites got funded, with
@AnuKantola
@helsinkiuni
, Mikael Holmqvist
@Stockholm_Uni
&
@futurenordics
.
Onko vuoden 2009 yliopistolain tavoitteet toteutuneet toivotulla tavalla, kun yliopistojen hallitusten kokoonpanot painottuvat vahvasti vain parille sektorille? Artikkeli julkaistu
@SosiologiaLehti
, luettavissa avoimesti: 4/4
Tutkimusartikkelimme säätiöyliopistomallin synnystä ja korkeakoulupolitiikan muuttuneista vastasuhteista Suomessa. Suosittelen kaikille, joita kiinnostaa, miksi ja miten yliopistot on ajettu ahtaalle.
@politiikkalehti
@KoneenSaatio
1/11
Miksi elinkeinoelämä pelkää demokratiaa yliopistoissa?
@TampereUni
tapahtuu taas kummia. Hallitus tyrmännyt äänin 4-3 joukon yhteisön vaikutusmahdollisuuksia edistäviä ehdotuksia. Alhaalta organisoitu työkulttuuri yhä mahdottomuus
@TechFinland
lle.
Aina hienoa, kun
@TampereUni
n perustajilta tulee arvostusta yliopistossamme tehtävälle,
@KoneenSaatio
n &
@SuomenAkatemia
n rahoittamalle,
@SosiologiaLehti
julkaisemalle perustutkimukselle. Kysymyksenasettelussani on kuulemma tällä kertaa perustavaa laatua oleva virhe!
Tässä on sellainen perustavaa laatua oleva virhe, että minkään organisaation hallituksen tai sen jäsenten tehtävä ei ole toimia taustatahonsa edunvalvojana. Tutkija: ”Haastaa tieteen riippumattomuutta”
#yliopisto
#politiikka
Jos et ole vielä kuullutkaan yliopistojen valintakoeuudistuksesta, nyt on aika alkaa perehtyä. Kirjoitimme kollega
@PoutanenMJ
kanssa aiheesta mielipiteen Hesariin.
Succession, Kardashianit, White lotus, Brittien ökyimmät myyntikohteet, The Crown… Kirjoitin niin&näiniin jutun siitä, miksi keskiluokka rakastaa televisiosarjoja rikkaista. Avoimesti luettavissa.
Miksi rikkaat ovat tulvineet televisioon? Miten nykydraama muokkaa käsityksiämme taloudellisesta eriarvoisuudesta ja hyvästä yhteiskunnasta? Hanna Kuusela pohtii näitä ja paljon muuta Luokkatausta-teeman artikkelissa ”Rikkaiden televisio”
Osalle meistä nimittäin taloudellisen vallan ja johtamisen tutkiminen on juuri sitä työtä, johon olemme tutkimusrahoituksemme saaneet ja johon säätiön perustajien ei kuuluisi puuttua. Keskustelu aiheesta taas on yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota tutkijoilta vaaditaan. 2/2
Helsingin yliopistolla testataan tänään myös yliopistoautonomian rajoja ja yliopistodemokratian toimintakykyä. Joutuvatko yliopistoyhteisön jäsenet väistymään tasavallan presidentin ja MPK:n tieltä? Toivottavasti eivät.
#opiskelijatleikkauksivastaan
Kirjojen alv nousee, laatukirjallisuuden ostotuki lakkautettiin, yliopistot säästävät... Nyt tarvitaan kirjoja ostavaa laajaa yleisöä pitämään suomenkielinen tiede- ja tietokirjallisuus pystyssä.
@OVastapaino
kustantamolla tukikampanja käynnissä:
Onko tässä nyt vihdoin löytynyt sellainen kollegoita kunnioittava tapa puhua
@TampereUni
sta, jota yliopiston johtokin haluaa tukea? Dekaanien tykkäysten ja uudelleentwiittausten perusteella tulkitsisin näin.
Nämä tutkijat vaikuttavat rauhallisilta ja työlleen omistautuneilta. Mukava, että heistäkin kuulee eikä vain niistä, jotka hakkaavat kattiloita ja kertovat jatkuvista pöyristymisistään. Näitä järki-ihmisiä on
@TampereUni
täynnä ja siksi se on hyvä mesta.
@airisti
@RistoSyvala
@hsfi
@EYlajarvi
Julkiset kulut, htv:t ja hallinto ovat sen verran eri asioita, ettei keskustelua helpota niiden sekoittaminen. Valtion henkilöstön pienentäminen on menneisyydessä esimerkiksi lisännyt kuluja ostetuissa konsulttipalveluissa. Samaa kehitystä näkyy nyt hva:illa.
Odotettu selvitys yliopistojen autonomiasta valmistui. Jälleen vahvistui
@okmfi
:n kanta: yliopistojen autonomia ymmärretään ylimmän johdon autonomiana, yhteisöjen kannat toisijaisia. Työryhmä selvitti tarpeita täsmentää yliopistolakia, tässä tulos: 1/3
Demokratiat pysyvät elossa vain, jos niitä pidetään elossa. Acatiimin haastattelussa yritän taustoittaa sitä, miksi ja miten olen päätynyt puhumaan yliopistodemokratiasta niin usein – ja miksi pitäisin tärkeänä, että yhä useammat tekisivät samaa.
Yksi syy yo-demokratian näivettymiseen on yliopistolaisissa itsessään, sanoo
@HannaKuu
haastattelussamme. Esimerkkinä hän käyttää tiedekuntaneuvostojen sopuvaaleja, joissa ehdokkaita on yhtä monta kuin paikkojakin. 1/2
@JoniKamarainen
Hetkittäin näen yliopistossamme valonpilkahduksia, ja tämä tviittisi oli sellainen. Yliopiston tilanne on toivoton, ellei keskusteluyhteys parane ja jos erimielisyydet yritetään lakaista maton alle. Sinä toit hyvin esiin sekä erimielisyyksiä että lopulta halun keskustella niistä!
Erinomainen ketju koulutuspolitiikan professori Jaakko Kaukolta. Auttaa ymmärtämään – Kaukon sanoin – "jakolinjoja" yliopistojen sisällä sekä johdon ja yhteisöjen välillä. Selittää samalla hyvin, miksi
@Tampereuni
tuntuu kulkevan kriisistä toiseen, mutta soveltunee muuallekin.
Tilavähennykset ja yt-neuvottelut ovat lievää ilmaisua käyttäen politisoituneet
@TampereUni
. Vanhoja pohjia on jo johtosääntökiistassa. Korkeakoulupolitiikalla on syvennetty jakolinjoja, jotka suorastaan ruokkivat konfliktia. Ketjussa tutkimuskontekstia ja aikalaispohdintaa. 1/9
Kertooko vaalitulos siitä, että yliopistolaiset ovat langenneet yliopistodemokratiaa puolustavien populismin pauloihin? Vai että johtajien ja yhteisön välillä on jonkinlainen kuilu, joka pitäisi kuroa umpeen? Vai jostain muusta, eli mistä?
Our article 'Unpolitical solutionism: Wealth elite sentiments against democracy and politics' w
@AnuKantola
is out in
@BJSociology
. We show how Finnish top earners sustain strong discontent towards liberal democracy. 🧵
Fresh from the press: Accumulating Capital Today (ed. Benquet & Bourgeron, foreword by Piketty). Our chapter with
@AnuKantola
focuses on ownership and capital income: 'The role of the owner in new capitalist accumulation processes: the case of Finland.'
Vuoden tiedekirjaksi valittu 'Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus'
@OVastapaino
. Mukana myös minun & Veera Kalevan teksti 'Ei tiedettä ilman vapautta – eikä vapautta ilman demokratiaa'. Kiitos kirjan toimittaja
@esavaliv
, kun pyysit mukaan! Meidän teksti OA:na
@IlmioMediassa
.
Vuoden tiedekirjaksi on valittu
@esavaliv
ja Kai Ekholmin toimittama teos Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus. Sen on kustantanut Vastapaino. Lämpimät onnittelut voittajille!
#vuodentiedekirja
Yhteisvastauksena lukuisiin kysymyksiin. Tiedän (ja tiesin jo ennen tätä keskustelua), että 1) kunnissa & hyvinvointialueilla on työntekijöitä, 2) yliopistot on irrotettu valtiosta, mikä näkyy tilastoissa, 3) Suomessa on iso julkinen sektori, 4) palkkani tulee julkisista varoista
These quotes from
@SaraNAhmed
's research pretty much sum up the dynamics of the last 3 years at
@TampereUni
and I truly hope that e.g. our deans start to think whether there might be something worth reconsidering in the 'system' rather than in individuals who make things public.
What makes inheritances and wealthy dynasties possible and legitimate in contemporary world? My new OA article 'Inheriting a dynasty: Family succession dramas and the moral economy of Downton Abbey' is out in EJCS. 1/5
Delighted to talk tomorrow on ownership in a lecture series of Max-Planck-Institute für Gesellschaftsforschung. At the 10th anniversary of my PhD, I'm returning to the scene of the crime, thinking (among other things) whether ANT could have smthing to offer for studies on wealth.
I’m very excited to announce the CFP for a new special issue on ’Families and Wealth’ for the
@BJSociology
that we are co-editing with
@katiewhiggins
and Céline Bessière. Please check the call:
Just a reminder: the abstract deadline for our
@BJSociology
Special Issue on 'Families and Wealth' is on March 15th. The issue is guest edited by Céline Bessière,
@katiewhiggins
and me. For more information on the call, check the link below.
Family wealth is becoming a key factor in determining life opportunities such as housing, education, and retirement.
We invite both original and secondary research contributions to a new BJS special issue.
More information can be found here ➡️
Painavia sanoja ylioppilaskunnalta: ”Kaiken koetun jälkeen luotto yliopiston johtoon on jo valmiiksi matala.
Tampereen yliopiston toiminnasta puuttuu avoimuus, minkä valitettavasti olemme taas saaneet todeta.”
Otimme kantaa
@TampereUni
yt-neuvotteluihin ja niihin liittyviin menettelyihin. Olemme huolissamme leikkausten vaikutuksista opiskelijoihin ja pettyneitä avoimuuden puutteesta yhteisön suuntaan. Lue kannanotto sivuiltamme: 1/2
#tampereuni
Demokratia etenee pienin, hitain askelin säätiöyliopistoissa. Tänään ensimmäistä kertaa säätiöyo:n historiassa vaaleilla valittava päätöksentekoelin sai valita itse pj:nsä. Vaalien ohi nimittämisten aika ohi
@Tampereuni
. Onnea konsistorin pj Eeva Moilanen & vpj
@artolaitinen
.1/2
Tänään alkoi äänestys Tampereen yliopiston konsistorin vaaleissa. Yliopistodemokratia-vaaliliitto ajaa nimensä mukaisesti yhteisön vaikutusmahdollisuuksien parantamista päätöksenteossa. Itsekin asetuin ehdolle, sillä paljon on vielä parantamisen varaa.
@Lehtoruusu
Jutun mukaan 11 johtajaa vaihtunut kahden vuoden sisällä, esim. vararehtori, kaksi eri henkilöstöjohtajaa, talousjohtaja ja viestintäjohtaja siirtynyt/siirretty syrjään. Kaikki olleet uuden johdon rekrytointeja. Voisikohan osaltaan selittää ihmisten haluttomuutta puhua nimellään?
400 yliopistolaista vaatii aikalisää yliopistojen valintakoeuudistukselle. Miten suunnittelijat aikovat reagoida,
@TanjaJuurus
ja
@SutelaMarja
? Ja yhäkö kentän huolet voidaan sivuuttaa sillä, että ne edustavat vähemmistön kantaa, kuten aiemmin on sanottu?
5. Tulos: työryhmä ei näe tarvetta muutoksille!
Kiinnostava yksityiskohta myös se, ketä säätiöyliopistojen perustajia haastateltu selvitykseen. Missä kaikki muut kuin tekniikan ja elinkeinoelämän etujärjestöt? 3/3
@KoneenSaatio
nostaa tieteen ja taiteen vapauden strategiansa kärkeen. Hyvä! Osoittaa, että säätiö on hienosti ajan tasalla ja hahmottaa sekä oman roolinsa että tiedettä ja taidetta uhkaavat kehityskulut tarkkanäköisesti.
1)Vastanneista yliopistolaisista 2/3 näkee muutostarpeita
2)Vaaleilla valittavien elinten, kollegioiden ja konsistorien, jäsenistä 67% näkee muutostarpeita, säätiöyliopistoissa jopa 82%
3)Yliopistojen ylin johto ei näe tarpeita
4)Säätiöyoi:den perustajat eivät näe tarpeita 2/3
Tänään klo 15 Tampereen yliopistolla keskustelu aiheesta "Yliopistodemokratia & loputon kiire: Onko yliopistolaisilla aikaa itsehallintoon?" Demokratiatutkimusverkosto ja hankkeemme järjestää. Tervetuloa Cafe Aula & Toivoon.
”Monarchies are not just absurd plays, but actually have a function in today’s societies: it is to remind people of inherent and inherited inequalities and to justify their existence.” My review of Laura Clancy’s book Running the Family Firm in
@EjSC_journal
.
@ALonnq
@TampereUni
Kiitos
@ALonnq
. Jos tämä olisi vallitseva henki koko yliopistossa, pääsisimme jo aimo harppauksen eteenpäin. Samaa mieltä, että eri kannat eivät koskaan ole olleet ongelma, mutta kunnioituksen ja arvostuksen puute kylläkin toisinaan.
How do mutual fund managers see the rich? My new OA article in
@sociologyjnl
argues that the fund managers perceive the rich as a necessary & salutary part of the economy, whose function is to be and behave better than the financialized markets themselves.
What do top earners think of economic inequalities? My article in
#SASE_SER
investigates the attitudes of Finnish top earners toward economic inequalities. I argue that top earners have a tendency to either ignore or approve the existing inequalities 1/4
Will be talking about our research among the Finnish 0.1% of earners and how it is ownership and capital income that takes them to the top, next Wed at
@WIL_inequality
's debate with
@AnuKantola
. See details and other speakers below.
@ITC_TampereUni
@TAUComet
🎙 DEBATE | Accumulating Capital Today
What are the new forms of
#capital
accumulation?
What
#institutions
shape it ?
👉 Join us for a discussion with the authors of the book:
📅 March 31st, 6pm (CET)
#FridayReads
A great new book on business families is out (De Gruyter Handbook of Business Families, eds. Carney&Dieleman)! My chapter discusses the (cultural) reproduction of family dynasties as units of wealth accumulation.
📢 Upcoming seminar
Dr Paul Lagneau-Ymonet and
@chellersgaard
will discuss the World Elite Database - scholars working to develop a standardised data regime to share data about global elites
🎟️ Attend in-person:
💻 Attend online:
@JanneJKarki
@anukoivunen
Yksi tulkinta on, että asiat alkoivat mennä vikaan, kun säätiöyliopistomalli luotiin kiireellä, vaikka selvityshenkilöt olivat todenneet sen huonoksi. Aallosta piti tulla pilotti, jonka vaikutuksia arvioitaisiin, mutta ei koskaan arvioitu. Ks.:
My university has opened Senior Research Fellow positions (3 years) and Postdoctoral Research Fellow positions (2 years) at the Tampere Institute for Advanced Study. A good opportunity to focus on research for a few years.
@pisotalus
@JyrkiVuorinen
@TampereUni
@ITC_TampereUni
Vaikea avata twiitti-mitassa, mutta en itse todellakaan koe asettaneeni rajoja tieteenalojen välille. Pahoittelen, jos tuota yhtä sitaattia on niin tulkittu. Sanoillani en viittaa tieteenaloihin, vaan esim. strategiaamme, josta pari lainausta alla.
Parempi yliopisto -hankkeemme järjestää yliopistodemokratiaa jatkuvassa akateemisen työn kiireessä käsittelevän tapahtuman! Ohessa tapahtuman posteri, kokopitkä kuvaus löytyy hankkeen sivuilta:
Autonomiaselvitys kiistattomasti osoittaa, että yliopistoyhteisön vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä. Hyvän, akateemisesti uskottavan johtamisen lisäksi tarvitaan osallistavammat johtosäännöt ja yliopistolain muutos, linjasi
@ProfLiitto
hallitus 5.3. kokouksessaan.
@PPahta
@TampereUni
@JyrkiVuorinen
@KauranenMartti
Siltä osin kuin teksti viittaa sanomisiini HS:ssä, sanoudun ehdottomasti irti tällaisesta lokeroinnista. En viitannut sanoillani tieteenaloihin vaan esim. strategiaamme, joka “ratkaisukeskeisyydessään” poikkeaa paljossa muista tiedeyliopistoista. Ks.lisää:
Once again a great seminar organised by
@ClassesElites
Research Seminar at Uni Oslo with the ever so brilliant
@ElisabethSchimp
and the rich Russians. If interested in elites, you better start following both.
@mlkauppi
@anukoivunen
@PunainenRisti
@MLL_fi
Eivät – eivät julkisesti, eivätkä yksityisesti. Osa problematiikkaa on tuo
@anukoivunen
toteama: aiheesta ei ole ylipäänsä käyty julkista keskustelua. Perustajien roolista säätiöyliopistoissa keskusteltiin kriittisesti v. 2010 lakia valmisteltaessa, sen jälkeen hyvin vähän.
Odotettu selvitys yliopistojen autonomiasta valmistui. Jälleen vahvistui
@okmfi
:n kanta: yliopistojen autonomia ymmärretään ylimmän johdon autonomiana, yhteisöjen kannat toisijaisia. Työryhmä selvitti tarpeita täsmentää yliopistolakia, tässä tulos: 1/3
@pisotalus
@JyrkiVuorinen
@TampereUni
@ITC_TampereUni
ja jatkoin: Mutta jos katsoo Tampereen yliopiston suuntaa, niin painopiste siirtyy koko ajan nopeasti hyödynnettävään ratkaisukeskeiseen tieteeseen tai tutkimukseen. Tutkimuksen pitää ratkaista joku tällä hetkellä havaittavissa oleva ongelma nopeasti ja tehokkaasti.”
@pisotalus
@JyrkiVuorinen
@TampereUni
@ITC_TampereUni
Strategiassamme mm. "Löydämme uudenlaisia ratkaisuja”, "Luomme globaalisti käyttöönotettavia... ratkaisuja”, "Valjastamme pelillisyyden...suurten haasteiden ratkaisemiseen, "Kehitämme ... teknologioita”. Jos tätä vertaa esimerkiksi HY:n strategiaan, on ero mielestäni aika selvä.
@IhisTeemu
@TampereUni
Kiitos, Teemu! Minustakin kokoonpano näyttää hyvältä. Iloitsen erityisesti
@APriimagi
n menestyksestä. Vaikka julkisuudessa olemme vähän ottaneet yhteenkin, uskon, että hyvään keskusteluyhteyteen on lopulta erinomaiset edellytykset. Niitä kaikkien pitää nyt pystyä edistämään.
@tapiomaatta
Erinomaista, jos UEFissa näin on. Kiinnostuneille tuoreehko artikkeli, joka kuvaa johtamani tutkimushankkeen tutkijoiden kokemuksia siitä, millaista on tutkia omaa yliopistoaan ja esittää kritiikkiä sitä kohtaan:
Asiat muuttuvat, kun niitä muutetaan. Tämä kuitenkin vasta välttämätön ensiaskel. Tunin hallituksen nimitysprosessi yhä kestämätön: valta kätkeytyy ja prosessi täynnä salailua. Tasakolmikantaa ei ole. Jne.
#Johtos
ääntö-uudistus vielä pahasti kesken. 2/2
@jheikki11
Niinhän he ovatkin, ja minun kysymykseni on, miksi esitys on tällainen. Ainoa vastaus, jonka olen tähän mennessä saanut on se, että me yliopistolaiset tarvitsemme auktoriteettia ja vahvaa johtajaa.
Doing research on consultants? We are editing a Special Issue on "Management consultants and public management reforms" for Public Money & Management with Ringa Raudla &
@mattiylonen
. Get in touch if interested & feel free to share the call. DL 31 Jan 2024.
@pisotalus
@JyrkiVuorinen
@TampereUni
@ITC_TampereUni
Lisäksi olisi kohtuullista huomioida, että sitaatit ovat yleensä typistettyjä. Kokonaisuudessaan muotoiluni oli mielestäni laveampi. Ei varmaan täydellinen, mutta ehkä vähän avarampi:
@tapiomaatta
Jaan Hakkaraisen kritiikin. Ongelmina mm.: uudistus ennemmin homogenisoisi kuin profiloisi ohjelmia/yliopistoja, se on sokea alojen erityistarpeille, ja monivalintakokeet olisivat katastrofi monille aloille. Sellaiset kokeet myös mittaisivat huonosti hakijoiden motivaatiota.
Interested in Russian elites?
@ElisabethSchimp
will visit Finland and give a few talks in the coming days. Tue 22.3 in Helsinki a hybrid event on "Russian oligarchs and Western sanctions" + this Fri in Tampere on "Russian media elites and the Kremlin"
Kiinnostaako raha ja omistaminen? Vielä on reilu viikko aikaa (dl 15.2) jättää abstrakti Kuopiossa maaliskuussa pidettävien Sosiologipäivien työryhmäämme, otsikolla Raha ja omistaminen. Kanssakoordinoijina
@meppi
ja
@juhana_
Lisätiedot täältä:
@KangasAnni
@HakkarainenJani
@MRakkol
@TampereUni
@TechFinland
Minulla on itse asiassa prosessissa artikkeli, jossa analysoin kaikkien yliopistojen ulkoisia hallitusjäseniä vuosilta 2010–2020. Siinä tuloksia ja pohdintaa myös tästä elinkeinoelämän vahvasta asemasta (mikäli siis menee läpi).
The top earners are concerned with the alleged (in)efficiency of democacy and the disagreements typical of democratic processes and are correspondingly fascinated by solutions that are presented as self-evident but that no one has the courage to execute.
@Tasapainoilija
@jojalonen
@uusilauri
Jos joku rahoittaa uuden tutkimuksen ja johto antaa sille luvan, varmasti tutkimus voidaan uusia, mutta tietääkseni kenelläkään ei ole rahoitusta pitkittäistutkimukseen aiheesta. Konsistorin vaalit ovat ensi kuussa - eivätköhän myös ne toimi yhtenä mittarina nykytilanteesta.
@jatlaine
@anttiveikko
@EYlajarvi
Kyllä julkiselta sektorilta nimenomaan kokonaisuutena poistui n. parikymmentä tuhatta hvt:tä vuosituhanteen vaihteessa, vaikka huomioidaan yliopistojen irtautuminen valtiosta, valtion tehtävien siirtyminen kunnille, liikelaitostamiset jne. Vai onko sinulla evidenssiä muusta?
@JormaEloranta
Tämä käsikirjoittaja-ohjaaja
@jujokela
n haastattelu kannattaa lukea myös. Valottaa syvemmin näytelmän ja Tampereen yliopiston suhdetta.
We call this stance unpolitical solutionism, which refers to a preoccupation with quick solutions to complex problems that are political in nature.
The concept brings in a dialogue discussions of unpolitical democracy (by Nadia Urbinati) and technosolutionism (by
@evgenymorozov
).
Audiences get immersed in the sorrows and pains of heirs. I argue that such dramas have an important ideological function in the contemporary milieu, characterised by a conflict between dynastic tendencies or patrimonial capitalism and the moral economy of meritocracy. 4/5