Turun valtuusto kokoontuu tänään yhdeksättä kertaa tänä vuonna. Jethro Rostedt on yhdeksättä kertaa poissa kokouksesta.
Miksi tällaisia valtuutettuja äänestetään valtuustoon, jos valtuustotyö ei kiinnosta?
#tkuvaltuusto
4 op kielissä: käännä yksin 25 sivua kuollutta kieltä suomeksi. Opettele teksti ulkoa tenttiin.
7 op taloustieteessä: kirjoita ryhmätyöhön yksi sivu suomeksi. Katsele läppäriltä nauhoitetut luennot. Tee monivalintatentti.
Ei ole ihan sama työmäärä tiedekuntien välillä.
Twitterin mukaan tällainen lastaus ei ole mahdollista. Turkulainen kuljetusliike osoittaa, että laillinen pysähtyminen on mahdollista.
Harmikseni netistä ei löytynyt yrityksen yhteystietoja. Olisin laittanut pyynnön kuskin palkan korottamisesta.
Ajeltiin eilen Lahden uudella ohitustiellä.
Tosi hyvä tuuri käy aina näissä autoprojekteissa, kun luonto on muovannut kanjonit millien tarkkuudella valmiiksi. Pyöräinfralla on perinteisesti ollut huonompi mäihä, sillä pyörätie mutkittelee, nousee ja laskee pinnanmuotojen mukaan.
Helsingin yliopiston kirjasto meni kiinni. Ajattelin jatkaa gradua jossain lähikuppilassa.
Kuppilaan sisään. Kaikki paikat täynnä. Sama seuraavassa.
Matkaan Oodiin, jossa ei yhtään pöytää vapaana.
Voitteko näivettää keskustaa lisää, jotta saisin vapaan työpöydän?
Raumalla joukkoliikenteen käyttö lisääntyi kymmeniä prosentteja. Miksi?
Vuoroväliä tihennettiin ja bussit kulkevat pidempään.
Ei varsinaisesti yllätä, että palvelutason nosto lisää joukkoliikenteen käyttöä.
"Pahimmillaan ajamme päivittäin yhteensä viitisensataa kilometriä."
Miten pitkälle yhteiskunnan tulisi mahdollistaa tällaista elintapaa? Autoilu on liian halpaa, jos useampi perhe on päättänyt saattaa itsensä tähän tilanteeseen.
Tein perinteeksi muodostuneen sunnuntai-ajelun kaupunkipyörällä. Tässä kuussa on edessä muutto takaisin Turkuun. Kiukuttaa kuin pientä oravaa, kun on tottunut siihen, millaista kaupunkia Bordeaux'ssa on tehty ja nyt joutuu palaamaan Turkuun.
Lyhyt 🧵 eroista Turkuun.
Paljon kertova kuvapari.
Muualla Euroopassa on käytössä ruuhkamaksuja, vähäpäästöisiä alueita ja muita merkittäviä rajoituksia autoiluun.
Suomessa on vastaavasti yhdellä kadulla nastarengaskielto.
Autoilua ei uskalleta rajoittaa Suomessa.
A searchable map of Low-Emissions Zones, congestion charges, and other urban environmental measures across European cities.
As an American, it's amazing (and embarrassing) how much further ahead Europe is with this stuff.
Osaako joku antaa läntisestä Euroopasta esimerkkejä, joissa autoliikenteen ja keskustan läpiajon vähentäminen olisi jollakin tapaa näivettänyt keskustan?
Oslo on periaatteessa kaupunki, joka Helsinki voisi olla oikeilla politiikkatoimilla vuonna 2050.
Visuaalinen ketju Oslon kaupunkiliikenteestä sekä kaupunkiympäristöstä.
🔗
1/24
Tuli piipahdettua Kallio Block Partyilla. Kaupunkitila oli otettu päiväksi autoilta ihmisille. Vastaantulijoiden kommentteja:
"Oispa aina tällaista!"
"Nyt ei tarvii pelätä autoja."
Niimpä. Niimpä.
Does something like this exist in North America? Basically a large public square surrounded by restaurants that use part of the space for outdoor dinning?
Katselen tässä Ruotsin pikkukaupunkeja ja tulen vain kiukkuiseksi, kun vertaan niitä Suomeen. Meidän raideliikenteen yhteydet ja keskustamme ovat täysin luokattomat.
🔗
1/11
Moni ilmoitti boikotoivansa Provinssia siksi, että kasvisruokaa tarjoavat kojut saavat alennuksen.
Ruisrockissa alennusta on jo saanut vuosia, eikä muutos ole näkynyt asiakasmäärissä.
Ääntä pitää tässäkin asiassa hyvin marginaalinen, mutta äänekäs vähemmistö.
Anteeksi, mutta tämä on typerintä, mitä olen hetkeen lukenut.
Autoilun vähentäminen ja ajonopeuksien alentaminen vähentää päästöjä, mutta myös lisää kaupungeissa pyöräilyn ja jalankulun turvallisuutta.
Miksi autoilu on niin ideologista kokoomukselle?
Haastateltava itsekin huomaa, että ihmisten ostovoima on vähentynyt, etätyö lisääntynyt, eikä tuote kiinnosta turistiryhmiä.
Silti hän syyttää myynnin laskusta Espan kokeilua.
Ihmismieli toimii mielenkiintoisesti.
Kun mainitsin Twitterissä, että iäkkäämpi päättäjäpolvi vastustaa raitiotietä ja kestävää kaupunkia, minut leimattiin "ikärasistiksi".
Nyt paikallismedia on tehnyt uutisen siitä, miten iäkkäämpi päättäjäpolvi vastustaa raitiotietä ja kestävää kaupunkia.
On kyllä turkulaisinta ideoida kauppahallille uutta ilmettä ja voivotella parkkipaikkojen perään. Siinä on kirjaimellisesti 50 metrin päässä tuliterä toriparkki.
Turku on toivoton.
Voisipa katupölyyn vaikuttaa vaikka vähentämällä autoilua, nastarengaskielloilla, nopeuksien laskulla, kaupunkisuunnittelulla tai talvikunnossapidon muutoksilla.
Nääh, laitetaan pyöräilijät sen sijaan kiertämään.
Kävelijät ja pyöräilijät voivat reittivalinnoillaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon he katupölylle altistuvat. Herkkiä katupölyn vakavammille haittavaikutuksille ovat esimerkiksi astmaatikot, pienet lapset, vanhukset sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat.
Kun mielipidetekstin otsikko on "Liikennesuunnittelun on perustuttava tarpeeseen, ei ideologiaan", voit olla varma, ettei autoliikennettä nähdä kirjoituksessa lainkaan ideologisena.
Tervetuloa seuraamaan matkaani maata pitkin Berliiniin, mikäli Twitterin negatiivisuus ja politiikka kyllästyttää!
Tässä langassa seurataan sitä, miten hyvin aikataulu pitää.
Hämeenpuisto menisi kuulemma sumppuun, jos yksi kaistoista otettaisiin muille kulkutavoille.
Kun Hämeenpuistossa on vain yksi kaista käytössä rakennustöiden aikana, ei katu ole kuitenkaan sumpussa.
Jännä. Todella tännä. 🤔
Ensi vuonna Pariisissa parkkimaksu määräytyy auton painon eli koon mukaan.
Painavampi auto kuluttaa kadun pinnoitetta luonnollisesti enemmän kuin kevyempi auto.
Pitäisikö samaan siirtyä myös Suomessa?
On aina mukava seurata sitä, miten Alankomaissa keskustojen liikenne on suunniteltu.
Autolla pääsee kaikkialle, mutta jos valitset auton, kierrät.
Suomessa autosta on tietoisesti tehty keskustoissa nopein ja lyhin vaihtoehto. Tämä pitäisi muuttaa.
Melko kuvaavaa, miten autoteollisuus on omalta osaltaan normalisoinut jalkakäytäville ja pyöräteille tapahtuvan laittoman pysäköinnin omassa markkinoinnissaan.
Me tarvitsemme lisää valvontaa ja sanktioita, jos haluamme muutosta nykytilanteeseen.
Tässä liikkumattomuuden ratkaisuksi ehdotetaan inttiä ja terveysteknologiaa.
Milloin ehdotettaisiin yhteiskunnan muovaamista sellaiseksi, että arkiliikunnan määrä lisääntyy?
Toriparkki rakennettiin, jotta autoilija voi ajaa keskelle kaupunkia ja katutilaa vapautetaan kestäville kulkumuodoille.
Nyt jokaisen kadun pysäköinnistä ollaan käymässä oma vääntönsä. Taattua Turkua.
@ptkarvinen
Mikä meni vikaan sukupolvella, joka hiihti omien sanojensa mukaan 20 kilometriä kouluun läpi vuoden, mutta 3 km on liian pitkä matka kulkea muulla kuin autolla?
Syy, miksi voisin kuvitella asuvani Kockengenissa (3500 asukasta), mutten missään nimessä Karstulassa (2900 asukasta).
Vertaa kaupunkien keskustoja. Miksi rakennamme Suomessa tällaisia taajamia?
Kockengen (pop. 3500, pictured in quote tweet below) can sustain a bakery, a hardware store, a grocery store, schools, florists, a swimming pool, restaurants, regular bus service to nearby towns, etc., everything within a short walk from every resident.
Sprawl could never.
Turussa priorisoidaan paperilla 1. jalankulkua ja 2. pyöräliikennettä.
Kun vieressä kulkee kolme kaistaa autoliikenteelle yhteen suuntaan, on kaupungille mahdottomuus ottaa yksi kaista priorisoiduille kulkutavoille.
Joku on tämänkin väliaikaisen järjestelyn hyväksynyt.
Tuntuu kornilta, että juhlapuheissa nuoria kannustetaan opiskelemaan kieliä, mutta todellisuus on tämä.
Päättäkää jo, kannattaako kieliä opiskella vai ei.
T. 7 kieltä opiskellut
Kukapa olisi uskonut, etteivät liikenteen päästöt vähene, jos joukkoliikenteen runkolinjastoa siirretään hamaan tulevaisuuteen, ratikasta jatketaan selvittelyä eikä pyöräliikenteeseen panosteta kuten muualla?
KUKAAN ei voinut arvata tätä.
> Valita pyöräilijöiden liikennesääntöjen tuntemisesta.
> Pysäköi lehtikuvaa varten auto jalkakäytävälle.
Tätä ei voi käsikirjoittaa.
@L_S_poliisi
näyttää osaamistaan.
Suomalaista liikennepolitiikkaa.
2. ja 3. suurimman kaupunkiseudun välillä on 7 päivittäistä vuoroa.
Tanskassa 2. suurimman ja 4. suurimman kaupungin välillä on 36 vuoroa.
Ruotsissa 2. suurimman ja 3 suurimman välillä 23 vuoroa.
Onko ihme, että henkilöautolla ajetaan paljon?
Elämme tammikuuta ja vuoden typerin kommentti on jo annettu. Onnittelut voittajalle.
Missä eurooppalaiskaupungissa keskusta on kukoistanut poistamalla kävelykadut? Entä miten maksuton pysäköinti toimi viimeksi Turussa?
Hienoa, että TS nostaa tätä rahamäärää esille!
9 kilometriä tietä maksaa yli 250 miljoonaa euroa. Mitä kaikkea samalla summalla saisi tehtyä kestävän liikenteen osalta:
Nopeasti tuli vastaus! Toivottavasti kuski uskaltaa jatkossakin pysähtyä oikeaan paikkaan.
Haluan uskoa, että positiivisella palautteella saamme liikennekulttuuria terveempään suuntaa.
Twitterin mukaan tällainen lastaus ei ole mahdollista. Turkulainen kuljetusliike osoittaa, että laillinen pysähtyminen on mahdollista.
Harmikseni netistä ei löytynyt yrityksen yhteystietoja. Olisin laittanut pyynnön kuskin palkan korottamisesta.
Mikähän suomalaiskaupunki uskaltaa ensimmäisenä toteuttaa autottoman sunnuntain tai autottoman päivän?
Monessa kaupungissa suljetaan vuosittain muutama katu autoliikenteeltä päiväksi, joissakin koko keskusta. Miksi se tuntuu ylitsepääsemättömältä Suomessa?
Kun kritisoin synnyinkaupunkini liikenneinfraa, tarkoitan esimerkiksi tätä.
Kuvassa pyöräreitti lähiöstä lähikauppaan. Katkoviivalla auton reitti.
Kun tutkimuksista tiedämme, että ihmiset valitsevat helpoimman ja nopeimman kulkutavan, minkä luulette ihmisten valitsevan tässä?
Tuli Facebookissa vastaan Turun uusi pihakatu.
Pitäisikö kaupungin nyt vain suosiolla nostaa käsi pystyyn luokattoman suunnittelun tiimoilta ja estää laiton parkkeeraus fyysisesti?
Tämä ei ole viihtyisää, kestävää tai turvallista kaupunkitilaa.
How it started. How it's going.
On kovin yleistä, että asuinalueita markkinoidaan luontoarvoilla, mutta todellisuudessa rakennetaan yksityisautoilulle perustuva nukkumalähiö kaatamalla luonto.
Kognitiivinen dissonanssi.
Tuli tästä mieleen, että ovatko muutkin huomanneet tällaisen ilmiön Suomessa?
"Hei, tää kaupungin x keskusta on tosi viihtyisä. Olisipa Suomessakin!"
"- Se johtuu siitä, että keskusta on autoton. Pitäisikö kokeilla sitä myös Suomessa?"
"Ei."
En tiennyt mitään kaupunkisuunnittelusta vieraillessani Ljubljanassa ehkäpä vuonna 2010.
Pidin kaupungista erittäin paljon.
Nyt ymmärrän paremmin, jalkaisin oli helpohko liikkua.
Hieno kaupunki!
Utrecht vaikuttaa utopistiselta kaupungilta. Se on liikenneinfran osalta noin 40 vuotta suomalaiskaupunkeja edellä.
Keskustan melutaso ja ihmisten liikkuminen omilla lihasvoimilla on täysin eri tasolla verrattuna Suomen kaupunkeihin.
Tältä näyttää ihmisen kokoinen elämä:
Hyvä muistutus siitä, miten jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköidyt autot lähinnä ärsyttävät meitä perusterveitä kulkijoita, mutta muiden elämää ne voivat haitata merkittävästikin.
Turussa eräs tunnetun suvun yrittäjä valitti vuonna 2018 lehdessä, miten parin parkkipaikan poistuminen hankaloittaa kauppaa.
Kun tilalle tuli bussipysäkki, nousivat asiakasmäärät ja valitus parkkipaikoista unohtui.
Yrittäjät antavat parkkipaikoille aivan liikaa painoarvoa.
Tampereen keskustan lelukauppaan ei pääse nopeasti autolla, joten loogisesti lelukauppa muuttaa syksyllä Ideaparkkiin.
Ilmeisesti puolen kilometrin kävely Ideaparkin liiketilasta parkkipaikalle on helpompi matka kuin 100m Hämeenkadun liikettä vastapäiseen Sokokseen parkkihalliin
Gradu: palautettu.
Melkoisen helpottunut olo, kun pääsi sulkemaan kuukausia auki olleet välilehdet koneelta.
Nyt pitäisi vain palautella nurkkiin kertyneitä kirjavuoria.
Aika heikolta näyttää yhteiskuntamme kyky vastata liikkumattomuuteen, jos 100–400 metrin matka parkkihallista on poliitikkojen mielestä liikaa ihmisille.
Pitkäaikaisen torikauppiaan mielestä yksi syy Helsingin Kauppatorin hiljenemiseen on se, että torin saavutettavuus on huono. Keskustassa ei ole tarpeeksi parkkipaikkoja
#pys
äköinti
#Helsinki
@hsfi
Ekaa kertaa töihin fillarilla Helsingissä.
Yksisuuntaisia pyöräkaistoja on huomattavasti enemmän kuin Turussa. Toisaalta väylät ovat todella katkonaisia, eikä aina ole varma, mistä kuuluisi ajaa.
Jos Helsinki haluaa nostaa pyöräilyä, tulee infraa parantaa vielä PALJON.
Kukapa olisi uskonut, että liikenteen päästöt ottavat takapakkia, jos poliitikot eivät halua vähentää autoilua, hyväksyvät autoilukapasiteettia lisääviä kaavoja, heikentävät pyöräliikenteen hankkeita ja kaupunkiin rakennetaan lisää parkkihalleja?
No niin, meno on taas taattua Turkua.
Lautakunnalle esitetään kesäkaduksi *puolikasta* korttelia ja sekin syrjässä yrittäjiltä.
Ei tämä ole todellista.
En ymmärrä Twitter-ilmiötä.
Talvikunnossapito hommataan verorahoilla.
Verorahoilla hommattu palvelu on videolla laiminlyöty.
Miksei tästä saisi pitää meteliä Twitterissä? Siksi, koska kyseessä on pyöräliikenne?
Pitäisikö a) kaupunkien huomioida yhä suurenevat autojen koot ja rakentaa suurempia parkkiruutuja sekä leveämpiä katuja
vai
b) tulisiko kaupungeilla olla oikeus määritellä miten kookkailla autoilla katuverkossa saa ajaa?
Muu maailma elää ilmastokriisissä.
Samalla Turku rakentaa keskelle kylää parkkihallin ja koska sekään ei riitä, päätettiin Kupittaalle rakentaa vielä tuhannen auton halli.
Välillä sanat loppuu kesken tämän kaupungin kanssa.
Alankomaista alettiin rakentaa pyöräilymaata, kun vuonna 1971 neljäsataa lasta kuoli liikenteessä.
Ihmiset päättivät, että nyt riittää. Montako lasta Suomessa pitää kuolla, että paradigma muuttuu?
Monella oikealle päin kallellaan olevalla ihmisellä vaikuttaa ajatusmaailma olevan:
Autoilu -> rationaalista
Muut liikennemuodot -> ideologista
Mistä tämä näkökulma johtuu?
Ideologia jyrää jälleen kerran järjen. Ensin kaadetaan keskustatunneli. Sitten tulee tällainen. Kohta autot ovat päästöttömiä, ja taas kadutaan. Aivan kuten ydinvoimassa. Ideologia nosti barrikaadeille, kunnes järki voitti.
🚗 Kesänopeuksiin siirtyminen alkaa tiistaina 12.4.
📅 ELY-keskukset tekevät muutokset paikallisten sää- ja keliolosuhteiden mukaan.
⚠️ Myös autoilijoiden on otettava olosuhteet huomioon tien päällä.
👉 Lue lisää:
#tieliikenne
#kes
änopeudet
@ELYkeskus
Oppikirjaesimerkki, kuinka kaupungin edustaja sanoo, ettei pyöräliikenne kiinnosta.
Kaupunki priorisoi paperilla pyöräliikennettä ja jalankulkua, mutta näiden pitää joustaa autoliikenteen edessä.
Olisin keksinyt lautakunnan päätökselle kymmenkunta parempaa otsikkoa.
Miksi paikallislehti tekee tarkoituksella tällaisia otsikoita, joissa kaupunkiympäristön parantaminen nähdään autoilun kurittamisena? Ketä tämä hyödyttää?
"Rautavan mukaan alueen yrittäjät ovat hyvin huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos Kaivokatu suljetaan henkilöautoilta."
Osaako joku sanoa, mihin Kaivokadun liikkeisiin saavutaan nykyisin henkilöautolla?
En olisi aikoinaan uskonut, että Vantaasta tulee Turkua ennen ratikkakaupunki, mutta niin vain kävi.
Toivottavasti Turussa ymmärretään, että ratikan myötä saadaan myös parempaa kävely- ja pyöräilyinfraa. Koko katu päivitetään ratikan myötä 2020-luvulle.
Tietääkö kukaan, miksi tällaiset sataa miljoonaa lähentelevät eritasohankkeet eivät herätä samanlaista vastustusta niissä samoissa ihmisissä, jotka vastustavat 20 miljoonan pyörätunnelia talouskuriin vedoten?
Nautin siitä, miten Oulun talvikunnossapidosta on tullut natsikortti, johon keskustelu päättyy.
"Pitää ymmärtää, ettei talvella voi pyöräillä, koska lunta nyt vaan tulee."
"- Oulussa voi pyöräillä, koska talvikunnossapito pelittää."
"..."
Lisää Oulua Suomeen.
Meillä Turussa on paikallislehti, joka näkee pyöräilyn olosuhteiden parantamisen aina tilaisuutena luoda vastakkainasettelua autolla ja pyörällä liikkuvien välillä.
Joulupäiväksi syntymäkaupunkiin. Kaupan piha täynnä autoja tyhjäkäynnillä. Invapaikalle kurvaa amerikanrauta, josta nousee tervejalkainen ukkeli reviteltyään ensin moottoria.
On aikamme suurin mysteeri, miksei koulutettu väki palaa maaseudulle.
Kukapa olisi uskonut, että ihmisten mieleen on kävelykeskusta eikä autojen läpiajoliikenne?
Ei ainakaan paikallinen kokoomus, Turun yrittäjät, ydinkeskustayhdistys tai kauppakamari.
Kaupunkisuunnitteluun tarvitaan ideologian sijaan faktoja.
Ilman sarvia ja hampaita:
Onko tällainen liikennemerkin sijoittelu mitään muuta kuin tahallista kiusantekoa?
Jotenkin vielä ymmärtäisin, jos pyörätietä ei olisi merkattu punaisella pinnoitteella, mutta onko joku oikeasti näin ajattelematon?
Asiakas lähetti juuri otetun kuvan Pohjois-Espan ruuhkasta. Tienpitäjä eli Helsingin kaupunki vastaa liikennejärjestelyistä, poliisilla ei ole toimivaltuuksia muuhun kuin valvontaan. On selvä, että välityskyky vähenee kun kaista poistuu, nyt vaan kuljettajilla hermot kurissa.
Oli todella näppärä matkaketju laivasta junaan. Harvassa kaupungissa edes Euroopassa pääsee kaukojunalla satamaan.
Sääli, jos Turku ampuu itseään jälleen jalkaan ja poistaa uniikin yhteyden. Jälleen.
Monesti kaupunkitilan ottamista autoilulta vastustetaan, mutta muutoksen jälkeen kukaan ei halua palata entiseen.
Vai moniko Turussa haluaisi purkaa kauppatorin uuden oleskelualueen ja tuoda autot tilalle?
Turussa voitaisiin ottaa monin paikoin enemmänkin tilaa ihmisille.
Kun toriparkki kaatuu veronmaksajille, minkälaista toimintaa haluisit kaupungin järjestävän toriparkissa?
Itse ehdotan isoa pyöräparkkia ja skeittihallia. Lopputilaan voisi rakentaa teknoklubin nimeltä "Turku Center Techno Region".
Kävin tänään kokeilemassa Turkuun ensi kuussa tulevia yhteiskäyttöisiä tavarapyöriä ja voi pojat on päheetä! Näitä olen kaivannut Turkuun jo pitkään! 😍
Tavarapyörät vastaavat monesti juuri siihen kysyntään, jota nykyisin täytetään autoilla.
Mitenköhän autolla liikkuvien käyttäytyminen muuttuisi Suomessa, jos esimerkiksi pyöräkaistalle parkkeerauksesta tulisi sanktio, joka sekä a) hankaloittaisi lakia rikkoneen elämää (= auto tulisi hakea varikolta) b) tuntuisi myös rahallisesti kukkarossa?
Osaako joku sanoa, miksi liikennesuunnittelijat ja tutkijat ovat pääsääntöisesti täysin eri mieltä kuin yrittäjät siitä, miten saadaan aikaan viihtyisä ja elinvoimainen keskusta? Miksi yrittäjäleiri rummuttaa yksityisautoilua niin tarmokkaasti?
Ristiriitaista, että kaupunkitilan ottaminen autoilulta leimataan "liikenteen vaikeuttamisena".
Kun tilaa otetaan autoilta, helpotetaan kävelyn, joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja jakeluliikenteen liikkumista.
Liikenne on muutakin kuin autoilu.
En ole asiantuntija, mutta mietin, miten tällainen kaavoittaminen saadaan liikenteen osalta kestäväksi.
Lähikauppaan 5 km. Naantalin keskustaan 8 km. Turkuun 23 km.
Pyörätietä ei ole ja maantiellä ei juurikaan pengertä. Ainoa tapa liikkua on auto.