Ei näin. Tämä on niin ”mutkat suoriksi” ajattelua, että jos tämä syy-seuraus väite ilman sen tarkempaa analyysia esiintyisi gradussa, niin ei menisi esitarkastuksessa läpi.
Luottaisitko varainhoitajaan, joka ei avaa kulujaan ja tuottojaan, ja jonka suoriutumista asiantuntijatkaan eivät pysty arvioimaan?
Työeläkeyhtiöt raportoivat kuitenkin juuri näin epäselvästi yhteisistä sijoituksistamme. Tähän pitäisi saada muutos.
Sijoitustiedettä 1:
Tässä teille kysymys. Otetaan kaikki ne noin 26 000 osaketta, jotka ovat jossain vaiheessa aikavälillä 1926–2016 olleet, tai ovat yhä, listattuina Yhdysvaltain tärkeimmissä pörsseissä (NYSE, Nasdaq, NYSE American).
Kiitos tuhansille opiskelijoilleni vuosien varrelta - te teitte tästä reissusta aivan mahtavan!
Pidin viimeisen luentoni Aallon kauppiksen Rahoituksen perusteissa. Opetin kurssia 15 vuoden ajan ja sain harvinaisen mahdollisuuden tutustua yli 6000 ensimmäisen vuoden opiskelijaan.
Pitääkö todellakin paikkansa, että pitkä sijoitusaika vähentää osakeriskiä?
Tyypillinen näkemys väittää, että osakesijoitukset ovat erittäin riskialttiita lyhyellä aikavälillä, mutta vuosikymmenten sijoitushorisontilla riski pienenee merkittävästi.
Esimerkiksi työeläkeyhtiöt,
Mikä on varmin tapa saavuttaa mahdollisimman hyvä pitkän aikavälin lopputulos sijoitetulle varallisuudelle?
Välttämällä tyypillisimmät sijoitusvirheet.
-Puutteellinen hajautus.
-Dispositioefekti: Taipumus myydä todennäköisemmin voitolla olevat osakkeet, pitää tappiolliset
Investing is a Loser's Game.
Winning is accomplished by making fewer mistakes - by losing less.
Trying to win is, counterintuitively, a losing strategy.
Näytän opiskelijoille tämän lainauksen kurssini viimeisellä luennolla kun kerron oman tulkintani yliopisto-opintojen tärkeimmästä sisällöstä. Tiede opettaa meitä kyseenalaistamaan. Tähän liittyy etenkin kriittinen suhtautuminen, ei vain muiden, mutta varsinkin omiin
Kattavin tutkimus: johtaako vastuullinen sijoittaminen parempiin osaketuottoihin?
Tutkimus tarkasteli seitsemää eri ESG-luokitusta ja se kattoi 16 000 pörssiyhtiötä 48 eri maasta.
Tulos: vastuullisuudella ei ole yhteyttä osaketuottoihin.
@SSRN
Sijoitustiedettä 4:
Warren Buffett – maailman paras faktorisijoittaja?
Warren Buffettia on syystäkin kutsuttu maailman parhaaksi sijoittajaksi. Mutta johtuuko hänen menestyksensä siitä, että hän onnistuu löytämään yksittäisiä menestysosakkeita, jotka tarjoavat ylituottoa? (1/x)
Olen aivan varma, että valtaosa sijoittajista kärsii yli-itsevarmuudesta ja että tämä ominaisuus on tuhonnut suunnattoman määrän sijoitusvarallisuutta.
Itsehän en täällä älymystön norsunluutornissa ole koskaan kärsinyt moisista harhoista. 🎩🤓
Sijoitustiedettä: Ajattelin tasaisin väliajoin nostaa esille kiinnostavia (joko vertaisarvioituja tai työpaperiasteella olevia) tutkimustuloksia empiirisestä rahoitustieteestä, etenkin omalta alaltani, eli Asset Pricing / Investments - puolelta.
Koska historiallisessa valossa vain pieni osa osakkeista on elinikänsä aikana tarjonnut suhteellisen suuria positiivisia tuottoja, riskinä on, että vain muutamaan osakkeeseen sijoittava henkilö jättää sijoittamatta juuri niihin tiettyihin osakkeisiin, jotka luovat varallisuutta.
Usein unohtuu, että Suomessa tuli vasta vuonna 1989 voimaan sisäpiirikauppoja sääntelevä arvopaperimarkkinalaki. Sitä ennen rahanteko pörssissä oli helpompaa, jos vain liikkui oikeissa piireissä.
Ote Suomen Kuvalehdestä, 47/83
Suomessa 64,2 % pörssilistatuista osakkeista on tarjonnut elinaikanaan positiivisen tuoton sijoittajille (1990-2020). Vaikka luku voi tuntua pieneltä, osuus positiivisesti tuottaneita osakkeita on Suomessa toiseksi suurin 43 tutkitusta maasta.
Ettei kenellekään jää epäselväksi: Satunnaisesti valittu yksittäinen osake ei historiassa ole tuottanut kovinkaan hyvin. Mutta osakemarkkina kokonaisuudessaan on ollut paras yksittäinen sijoituskohde. Hajautus on tässä avainsana!
Sijoitustiedettä 1:
Tässä teille kysymys. Otetaan kaikki ne noin 26 000 osaketta, jotka ovat jossain vaiheessa aikavälillä 1926–2016 olleet, tai ovat yhä, listattuina Yhdysvaltain tärkeimmissä pörsseissä (NYSE, Nasdaq, NYSE American).
Sijoitustiedettä 2:
Vastuullinen (ESG-) sijoittaminen on kasvanut räjähdysmäisesti, myös piensijoittajien keskuudessa. Suurin osa meistä on varmaan samaa mieltä tällaisen sijoitustoiminnan hyvistä tarkoitusperistä. Mutta miten todennäköisesti nykyisenkaltainen vastuullinen (1/x)
On hyvä lopettaa tämä työviikko Jason Zweigin tarjoamalla määritelmällä.
Structured products: Investment products structured to be profitable to the firms that sell them and incomprehensible to the clients that buy them.
Mukavaa viikonloppua!
Rahoituksen peruskurssi lähti taas käyntiin
@AaltoBIZ
, mukana noin 500 opiskelijaa. Neljästoista vuosi kun astun mursujen eteen opettamaan. Hienoa saada pandemia online-opetuksen jälkeen taas tavata kasvotusten ja tutustua uusiin opiskelijoihin!
#tulevaisuudentoivot
Tämä ei oikeastaan yllätä. Ala-spesifinen valikoituminen keskimäärin suurempaa pääsykokekeiden kautta päässeillä. Lisäksi kova pänttääminen pääsykokeisiin voi saada opiskelijan sitoutumaan opiskelualaan paremmin. (1/2)
Ymmärrän, että klikkiotsikoita tarvitaan. Mutta kai jokaisen, riippumatta poliittisista mielipiteistään, pitäisi ymmärtää ettei tästä voi tehdä poliittista asetta.
Vastaus: Yhdysvalloissa vain noin puolet pörssilistatuista osakkeista (49,5%) on onnistunut tekemään omistajistaan rikkaampia. Ja tämä ennen kuin inflaation vaikutus otetaan huomioon. Jopa noin 60 % osakkeista on tuottanut huonommin elinikänsä aikana kuin riskittömät sijoitukset.
Implikaatio sijoittajille:
Hajauttaminen kannattaa. Huonosti hajautetut salkut, jotka sisältävät vain muutaman osakkeen, eivät ole haitallisia vain sen takia, että niiden riskipitoisuus on suurempi kuin hyvin hajautetulla salkulla.
Sijoitustiedettä 7:
🎵📈Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että sinun ja muiden suomalaisten tällä hetkellä kuuntelema musiikki voi ehkä ennustaa tulevia osakemarkkinatuottoja?
Aivan niin, en minäkään.
Viime vuonna julkaistu tutkimus eräässä rahoitustieteen arvostetuimmassa
Se suunnaton arvonluonti, ja siitä johtuva sijoittajien varallisuuden kasvu, mikä on toteutunut Yhdysvaltain osakemarkkinoilla 1926-2016 on itse asiassa syntynyt pelkästään 1092 yhtiön osakkeiden tuotoista (mikä on vain noin 4 % kaikista listatuista osakkeista).
Helsingin pörssin tuotot ovat varmasti olleet pettymys, mutta ei tässä ole mitään syytä huoleen: pörssin edustalla on ollut rauhallista eivätkä sijoittajat ole vallanneet katuja...
(HS 11.1.2011)
Johtopäätös: Osakemarkkinoiden pitkän ajan keskimääräinen tuotto, joka yleensä raportoidaan (noin 6–8 % vuodessa), lasketaan hyvin hajautetuista indeksituotoista, jotka yleensä sisältävät suurimman osan markkinoilla olevista osakkeista.
Sijoitustiedettä 3:
Yksityissijoittajille myytävät strukturoidut sijoitustuotteet herättävät tasaisin väliajoin keskustelua. Monet näistä tuotteista tarjoavat usein (mutta eivät aina) joko osittaista tai kokonaista suojaa sijoituksesi nimellispääomalle, (1/x)
Jos muuten joku miettii, että kukakohan nuo Helsingin pörssin historialliset kokonaistuotot (1912-1970) on laskenut, niin syyttäkää minua ja Mikaa. 😁
!
Helsingin pörssiä haukutaan syyttä suotta huonoksi pörssissä. Pitkällä aikavälillä se on edelleen maailman 8. parhaiten tuottanut pörssi. 🇫🇮🍰
Viimeinen vuosi on ollut heikkoa menoa suhteessa muuhun maailmaan, mutta ei se vielä isoa kuvaa muuta.
Onko passiivinen sijoittaminen lähes aina parempi vaihtoehto kuin aktiivinen? Kyllä, jos lukee vanhempia tutkimuksia. Uudemmat tutkimustulokset maalaavat kuitenkin hieman erilaisen kuvan.
Tässä esitykseni Lähitapiolan varainhoidon summitissa.
Milloin arvo-osakkeet ovat oikea valinta ja milloin kannattaa keskittyä momentumiin? Vaikka perinteinen markkina-ajoitus on tutkimuksissa usein kyseenalaistettu, tyyliajoitus ('factor timing') saa yhä enemmän tukea uusista tutkimuksista. (1/4)
Vahva lukusuositus! Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen vieraileva professori Sam Hartzmark puhuu ESG-sijoittamisesta sekä osinkoharhasta. Huippututkimusta parhaimmillaan.
Osakemarkkinoiden yli ajan jatkunut arvonnousu kätkee sisälleen sen tosiasian, että suuri(n) osa yksittäisistä osakkeista eivät itse asiassa tuota kovinkaan hyvin pitkällä aikavälillä.
Jopa täältä akateemisesta norsunluutornista on vaikeaa nähdä mitään järkevää perustelua Fortumin alkuperäiselle johdon palkitsemisesitykselle. Tuliko kohu todellakin yllätyksenä sisäpiiriläisille?
Tämä oli hyvä jakso, vaikka en kyllä ole ottanut kantaa siihen ovatko osingot vai takaisinostot ”parempia”. 😎 Lopussa olevalle investointikeskustelulle 👍. Osinko/buyback ei ole sijoittajien edun mukaista, jos yritys voisi vaihtoehtoisesti investoida rahat kannattavasti.
Kommentoin rahoitusratkaisuja. Finnair perustelee osakeantiaan mm. sillä, että se voisi maksaa osinkoa. Tässä ei tunnu olevan järkeä piensijoittajan kannalta. Tässä on varmasti jotain, mitä en ole ymmärtänyt,
@TopiManner
?
(1/2)
Lukusuositus! Aallon rahoituksen laitoksen työelämäprofessori Antti Suhonen on asiantuntemuksellaan juuri oikea henkilö kommentoimaan näitä asioita!
@alexafheurlin
Näin ollen tietyt äärimmäisen hyvin tuottaneet osakkeet -- eli ne harvat, jotka ovat luoneet osakemarkkinoiden pitkän aikavälin arvonnousun -- päätyvät mukaan tähän laskelmaan. .
Tämä on hyvä! Ja jos haluaa harrastaa osakepomintaa (onhan se kieltämättä hauskaa) niin salkku kannattaa jakaa kahteen osaan: passiiviseen (hajautusta tuomaan) ja aktiiviseen. Jokainen voi sitten itse valita paljonko antaa salkussaan painoa näille komponenteille.
(Itsehän
Usko siihen, että pystyy valikoimaan indeksin sisältä parhaat yhtiöt ja sitä kautta voittamaan indeksin on sijoittajan ylimielisyyttä.
#anteeksivaan
Miksi sitten edes pitäisi yrittää? Tässä ketju aiheesta, mutta varoitan heti alkuun, että joku varmaan loukkaantuu.
1/🧵👇
Karolta mainio huomio. Tuota ”osakkeen nousuvaraa” kutsutaan akateemisessa kirjallisuudessa nimellä ”target price implied return” ja sillä ei tutkitusti ole lähes lainkaan ennustevoimaa tuleviin tuottoihin. Lähes arvoton siis sellaisenaan.
Olen hämmentynyt sijoituskieleen ilmestyneestä käsitteestä (osakkeen) nousuvara, joka tuntuu tarkoittavan:
(tavoitehintakonsensus - pörssikurssi) / pörssikurssi
Onhan tuollainen laskelma silloin tällöin kohdallaan, mutta että siitä tulee toistuva tunnusluku!
Sijoitustuotteiden markkinoinnissa väitetään usein, että private equity sijoitusten tuotot ovat lähes riippumattomia julkisista markkinoista ja että niiden volatiliteetti on matalahko.
Kun katsoo pintaa syvemmälle, totuus on toisenlainen.
Onko termi ”volatility laundering” kenellekään tuttu?
”…vaihtoehtoisten sijoitusten arvostukset ovat pitäneet jopa hämmästyttävän hyvin pintansa. Ne ovat melkein kuin eläneet omaa elämäänsä erillään julkisista markkinoista.”
Sijoitustiedettä 6:
Sosiaalinen media, oman vaikutelman hallinta ja sijoitustuotot.
Brittiläisen tv-viihteen seuraajat tuntevat rouva Hyacinth Bucketin, joka aina yritti antaa itsestään mahdollisemman hyvän vaikutelman ”paremmille piireille”. (1/18)
Sijoitustiedettä 5:
”Tämän pörssiyrityksen taseen kasvu on ollut räjähdysmäistä! Se on hankkinut lisärahoitusta, laajentanut toimintaansa ja tehnyt paljon yritysostoja. Kannattaa sijoittaa heti, ettei jää paitsi tästä kasvusta!”
Järkevää? Mitä sanoo empiirinen rahoitustiede.
Kyllä me
@KaroHamalainen
lausumme aivan yhteistä saarnaa osakesijoittamisen hyödyistä. "Lottoaminen" oli kieli poskessa tehty heitto, viitaten juuri tuohon 4 % osakkeista, joka tietenkin päätyi klikkiotsikoksi. On mielestäni kuitenkin erityisen tärkeää, (1/x)
Sijoitustiedettä 1 (jatkoa):
Edellisessä sijoitustiedettä – twiitissäni referoin tutkimuksia, joiden mukaan valtaosa yksittäisistä osakkeista on pitkällä aikavälillä tarjonnut sijoittajille huonompia tuottoja kuin riskittömät sijoitukset. Mutta miten on osakerahastojen laita?
Sijoitustiedettä 8, ChatGPT:
Voiko tekoäly, tässä tapauksessa ChatGPT, auttaa meitä tulkitsemaan pörssiyhtiön liiketoimintastrategiaa ja tätä kautta paremmin ennustamaan yrityksen tulevaa toimintaa? Tuore tutkimus viittaa tähän suuntaan, tarjoten uudenlaisen tavan ennustaa
Suomessa sanotaan harhaanjohtavasti, että omistajia PALKITAAN osingoilla. Olisi mielenkiintoista kuulla taustoja tälle ja mitä psykologisia vaikutuksia sillä on. Tätä “palkita”-käsitettä ei tunnuta käytettävän muissa maissa osinkojen yhteydessä.
@InvestmentTraps
Nokian Renkaiden tj toteaa: "Vahvan taseen ansiosta voimme jatkaa kasvusuunnitelmamme toteuttamista ja palkita omistajiamme."
Rahoituksen opettajana totean, että osingonmaksu ei ole palkitsemista. Raha siirtyy yrityksen tililtä omistajien tileille. Veronmaksun jälkeen.
Markkinaparadoksi viikonlopuksi (voittaa jopa Russellin paradoksin):
Ajatellaan, että USD valuuttakurssi on 1, yhdellä eurolla saa siis yhden dollarin.
Yhden maitorahkapurkin hinta puolestaan on sama molemmissa maissa, 1 euro tai 1 dollari.
Entä jos panostettaisiin enemmän nykyisten opiskelijoiden koulutukseen?Määrä kun ei vieläkään korvaa laatua.
Suurilla tutkintomäärätavoitteilla tulee jossain vaiheessa vastaan se ikävä tosiasia, että tutkintojen vaatimustasoa on laskettava.
🎓 Osoitamme yhteensä 255 miljoonan euron lisärahoituksen tohtoripilottiin.
🎓 Koulutamme 1000 tohtoria lisää ja vahvistamme suomalaista tutkimusosaamista.
🎓 Tohtoreita tarvitaan niin tiedeyhteisön, yritysten kuin laajasti koko yhteiskunnan tarpeisiin.
1/
Kuinka suuri osuus yhtiöistä on tarjonnut sijoittajilleen positiivisen kokonaistuoton pörssitaipaleensa aikana? Moniko yhtiöistä on tarjonnut suurempaa tuottoa kuin riskittömät sijoitukset samalla aikaikkunalla? Entä jos tehdään sama laskelma Helsingin pörssin osakkeilla?
Ei varmaan ekana tule soturi mieleen kun näkee tämän proffan vaikkapa luokassa, mutta kirjoitin lyhyehkön tekstin markkinatilanteesta ja myös jotain omista sijoituksistani.
#Markkinasoturit
-näkemyksiään antoivat sijoitusjohtaja
@EevaSimo
, sijoitusblogi Osinkoinsinöörin kirjoittaja
@ViljanenJesse
sekä rahoituksen professori
@PeNyberg
.
"Monen suomalaisen sijoittajan fiksaatiota Helsingin pörssiin on välillä vaikea ymmärtää."
Lasketaan jokaiselle osakkeelle niiden toteutunut kokonaistuotto (osingot mukaan luettuna) koko pörssilistauksen ajalta (joillakin osakkeilla 5 vuotta, joillakin 50 vuotta, jne.).
Harmillinen ja yleinen väärinymmärrys.
Kun yhtiö maksaa omistajalle osinkoa, omistaja ei tienaa mitään. Hänen osakeomistuksensa vain muuttuu rahaomistukseksi. Osittain. Nimittäin valtio vie usein kolmanneksen välistä.
Sama lyhyemmin: osingot satavat ainoastaan valtion saaviin.
Professori Jeremy Siegel, tunnettu teoksestaan "Stocks for the Long Run," on korostanut, ettei hän ole koskaan väittänyt pitkän sijoitushorisontin tekevän osakesijoituksista riskittömiä.
Hänen argumenttinsa on pikemminkin, että pitkällä aikavälillä osakesijoitusten riski pienenee
Tässä mielestäni hyvä yhteenveto, joka kannattaa lukea.
”The first step to learning from it is to understand what Friedman actually said. While this may seem a truism, Friedman’s article is widely misquoted and misunderstood. Indeed, thousands of people may have cited it
Todella hyvä ja asiantunteva yhteenveto! Yleisin harhaluulo buybackeissa on se, että se jotenkin kasvattaisi osakkeen arvoa kun tunnusluvut mekaanisesti parantuvat (”kakusta jää enemmän jaettavaa omistajien kesken” -wrong!). Loistavaa
@Vernepu
!
Kontrasijoittaminen on järkevää, jos kurssit laskevat diskonttokorkoshokin takia. Jos arvon alentuminen taas johtuu kassavirtashokista, se ei enää ole niin järkevää. Varmaan asiantuntijat tietävät, kumpi on kyseessä…
Yhteenveto: Osakesijoitusten riski voi sekä laskea että nousta, kun sijoitushorisonttia pidennetään.
Tulkinta riippuu siitä, mitä mittareita ja näkökulmia käytämme riskin arvioimiseen.
On tärkeää olla soveltamatta liian suoraviivaisesti Yhdysvaltain erittäin menestyneiden
Rahoitus- ja investointipäätökset tulisi tehdä tulevaisuudennäkymien perusteella. Nyt YIT kuitenkin puolustaa osinkopäätöstään 2023 siten, että sen aikaiset päätökset tehtiin vuoden 2022 taloudellisen tilanteen ja suoriutumisen perusteella.
Onko termi ”volatility laundering” kenellekään tuttu?
”…vaihtoehtoisten sijoitusten arvostukset ovat pitäneet jopa hämmästyttävän hyvin pintansa. Ne ovat melkein kuin eläneet omaa elämäänsä erillään julkisista markkinoista.”
”To repeat: Properly measured, the average actively managed dollar must underperform the average passively managed dollar, net of costs. Empirical analyses that appear to refute this principle are guilty of improper measurement.”
Jokaisen sijoittajan pitäisi lukea ja sisäistää
@EloHenri
Näiden tilastojen repäiseminen kontekstistaan on aina harhaanjohtavaa. Pari pointtia O’Learyn kommenttiin:
1) *Ellei oteta huomioon yritysten investointimahdollisuuksia*, niin jos yritykset olisivat maksaneet vaikkapa 30 prosenttiyksikköä vähemmän osinkoja, pääoman arvonnousu
Rahoitustutkijoiden keskuudessa on vanha sanonta: rahoitus on ehkä ainoa toimiala, jossa asiakas tyypillisesti saa huonomman tuotteen, mitä enemmän hän joutuu siitä maksamaan. Eivät kalliimmat ja aktiivisesti hallinnoidut tuotteet yleensä tarjoa suurempia riskikorjattuja
Erittäin tärkeä aihe. Mutta vaikea kuvitella, että tutkimuksessa esitetään sitä kausaalisuhdetta kuin otsikossa annetaan ymmärtää.
Helsingin yliopisto | Tutkimus: Hyvä koulumenestys lisää riskiä sairastua syömishäiriöön
Kun yhden vuoden sijoitushorisontilla pahin mahdollinen tuotto on -62 %, 30 vuoden sijoitushorisontilla sijoittaja voi pahimmassa tapauksessa menettää lähes koko sijoitetun pääomansa, eli jopa -93 %.
Vaikka pitkä sijoitushorisontti pienentääkin pääomatappion todennäköisyyttä,
En minä tietenkään minnekään katoa. 😀 Keskityn nyt pari vuotta rahoituksen laitoksen hallinnollisiin hommiin. Sen jälkeen taas täysi opetusload ja jokin uusi kurssi repertuaariin.
Lopuksi: on mielestäni lohdullista, etteivät osakesijoitusten riskit katoa maagisesti pitkälläkään aikavälillä.
Osakkeiden suhteellisen korkea odotettu tuotto on suora seuraus niihin liittyvästä riskistä.
Jos tätä riskiä ei olisi pitkällä aikavälillä, ei meillä olisi myöskään
Friedmanin kuuluisa artikkeli vuodelta 1970 otetaan usein esille olkinukke-argumentin tavoin. Tätä näkee kaikkialla. (1/3)
Milton Friedmanin ajatukset ovat kuolleet, Unileverin entinen toimitusjohtaja linjaa.
Mistä tietää, että näitä proffan hommia on tehnyt (liian?) pitkään? No, silloin kun sijoitusaiheiset meemitkin tuovat mieleen tutkimustuloksia vuosien takaa... Onko sinullakin
@InvestmentTraps
samat oireet ja miten olet päässyt niistä eroon?
Oma intoni kurssiin ja sen aiheisiin heijastui ehkä myös palautteessa. Oli suuri kunnia vastaanottaa viisi opetuspalkintoa ja viime vuosien kurssiarviot toivat kurssille pisteet 4,52 / 5 ja opetukselle 4,71 / 5 (N = 1066 vastaajaa).
Lähteet:
Anarkulova, A., Cederburg, S., & O’Doherty, M. S. (2022). Stocks for the long run? Evidence from a broad sample of developed markets. Journal of Financial Economics, 143(1), 409-433.
Bodie, Z. (1995). On the risk of stocks in the long run. Financial Analysts Journal,
Vain pariin osakkeeseen sijoittaminen ei siis ole riskipitoista pelkästään volatiliteettimielessä. Se on riskipitoista myös siksi, että todennäköisyys osua juuri niihin "voittajiksi" osoittautuviin osakkeisiin on (paljon) pienempi kuin moni luulee. (4/x)
Teen laskelmat useille eri pituisille sijoitushorisonteille. Kuvaajasta voidaan nähdä, että keskiarvotuottojen ääripäät alkavat lähestyä toisiaan sitä mukaa, kun sijoitushorisontti pitenee.
Esimerkiksi 30 vuoden sijoitushorisontilla toteutuneet keskiarvotuotot ovat suurelta osin
SPACit ovat kuin pörssissä myytäviä pääsiäismunia. Päältäpäin ne sisältävät maukasta suklaata, mutta et ostaessa voi tietää, miten arvokas lelu kuorien sisältä lopulta tulee esiin.
Lifeline
#SPAC
: kello tikittää ja diiliä ei kuulu... Oli sitten markkinat huipussaan tai murheen alhossa. Jatkoa 2v määräajalle ei uskalla luvata ja diilin loppuhierontaan menee aikaan, joten todellista aikaa jäljellä enää 2-3 kuukautta...
@LeenaLmaa
Tilastojen esittäminen ja tieteellisen tutkimuksen esiintuonti ei käsittääkseni kerro mitään siitä, miten ihminen suhtautuu tutkimuksen kohteena olevaan asiaan. Päinvastoin, tuskin olisin käyttänyt suuren osan elämästäni osakemarkkinoiden ja sijoitusstrategioiden tutkimiseen, (2)
Yritän itse vastata. Pitkän pohdinnan jälkeen:
a) Keskimääräinen (aritmeettinen) kuukausituotto on 0 %
b) Odotettu tuotto, joka oli 0 % kuukausitasolla, "toteutui" tässä esimerkissä (katso kohta a ).
c) Sijoituksen arvo on noin 941 euroa. Tappiota siis -5,9 % vuoden aikana.
HC kvanttimatikkaa? (1):
Sijoituksesi markkina-arvo on vuoden lopussa 1000 euroa. Tammikuussa sijoituksesi arvo nousee 10 %, helmikuussa se laskee 10 %, maaliskuussa se taas nousee 10 %, jne. Tämä sekvenssi toistuu läpi vuoden (12 kk ajan).